Mieletön kimallus

Valkeus ja kirkkaus, kylmyys ja narina. Kaunista tämä helmikuun kimallus, mutta jotenkin pysähtynyttä ja varovaista. Hengitys salpautuu ja koneiden (lue autojen) toimintavarmuus on tipotiessään.

Järkyttävän vastakohtaista heinäkuun lämpöhelteille. Mutta juuri siitähän tässä elämässä on kysymys, vaihtelun ja uudistumisen aaltoliikkeestä. Ei kannata jäädä haikailemaan vaan ottaa uudet asiat vastaan nöyränä ja täysin tietoisena siitä, että uutta on jälleen tulossa.

"Punatulkkuja me odotimme,
pulleita, hurmaavia
kun lumi asettui puitten oksille
kuin valkea pöly,
kun kannon päällä oli puhdas liina,
siinä lintujen ristipistot,
kun Luonto odotti jotain
hartauteen vaipuneena."

Helena Anhava