maanantai 5. syyskuuta 2011

Mystiset kirjat

Tämä nyt ei ole kirjablogi, mutta kerrottakoon nyt kuitenkin että lähtemätön osa minua on lukeminen. Se on harrastus, jonka jo lapsena imin itseeni kuin kuiva sieni. Muistan miten äitini 70-luvulla vähän häpeillen tunnusti rakkautensa kirjallisuuteen, se kun kuulemma ei ollut ollenkaan arvostettu harrastus... mietin silloin, että miksi ihmeessä. Onneksi tänäpäivänä ei moista omituisuutta kummastella, on jopa ymmärtääkseni hieman sivistynyttäkin lukea paljon :)
Seurailen muutamaa kirja- ja kirjoittajablogia, ja olen niistä syvästi onnellinen. Saa uusia vinkkejä ja vertaiskokemuksia aivan huikean ihanilta ja ahkerilta bloggaajilta.

Eniten olen mieltynyt hieman omituisiin kirjoihin, sellaisiin mystisiin kertomuksiin, joista ei heti oikein tiedä millä ulottuvuudella liikutaan. En nyt tarkoita murhamysteereitä enkä fantasiamaailmankaan mystisyyttä, vaan semmoista kiehtovalla tavalla erikoisuutta sisältäviä kirjoja. Niissä on kerroksia ja syvyyttä tavalla, joka ei ihan heti avaudukaan. Lippaan kantta saa raottaa useamman kerran ja täytyy tehdä töitä oivalluksiensa eteen.
Yksi tämän vuoden esikoiskirjoista sellainen on Katja Kaukosen Odelma
Kovasti pidän myös Leena Krohnin kirjoista esim. Tainaron on mitä huikein salaisuuksien lipas.
Tiedän, että blogilukijoissani on paljon kaltaisiani, joten kertokaahan mikä tai mitkä kirjat teidän mielestänne täyttävät nämä luonnehtimani mystisen kirjan kriteerit. Olisi kiva saada lisää lukuvinkkejä :)

18 kommenttia:

  1. Ihana pohdinta-aihe: Mystiset kirjat! Jään pohtimaan...
    Oon vielä ihan hurmiossa Maritta Lintusen novellikokoelmasta Mozartin hiukset.

    VastaaPoista
  2. Wihtori, nyt vain reippaasti alat kirjabloggaamaan, niin sitten tiedät, mitä tämä on;-)

    Odelmasta joku teki arvostelun ja yleensä luetun ymmrtämiseni on erinomainen, mutta en ymmärtänyt edes arvostelua!

    Alita nyt rohkeesti vaan, mieles kumminkin tekee;-)

    VastaaPoista
  3. No tunnustettakoon etten pidä lukemisesta ollenkaan. En ole siitä koskaan pitänyt. Siihen on omat syynsä. On vain yksi kirja jonka voin aukaista nuutaman kerran vuodessa lukeakseni sitä. Se kirja luultavasti löytyy myös teiltä olen siitä melko varma. Siihen jää lukemiset. Lukeminen ei ole vaan mun juttu vaikka tätä blogia sruraan ahkerasti. T:AJ

    VastaaPoista
  4. onnenpäivänen: jep, minusta on mukava luokitella kirjoja ihan oman pääni mukaan. Jään innolla odottelemaan pohdintojesi lopputuloksia, tulethan kertomaan. Täytyy ehdottomasti perehtyä Mozartin hiuksiin, kiitos !

    Leena kaimani: Heh, vai että kirjabloggaajaksi, ethän unta nää ;))) minä, joka rakastan leppoisaa lukemista en kykene moiseen urotekoon...(vaikka mieli voisi tehdäkin:)
    Hih, onpas mukavaa, että joku on osannut kirjottaa Odelmasta yhtä ihanan mystisen arvostelun. Vaan annas mulle sun kriteereillä mystinen lukuvinkki, täällä tai toisaalla ! Kiitos.

    AJ: juu, ei tarvikkaan olla kaikkien juttu !

    VastaaPoista
  5. Odelma on ihana kirja ja siitä on monikin kirjoittanut arvion, ainakin Marjis (Kirjamielellä), minä (Lumiomena), Amma (Amman lukuhetki) ja Joana (Hiirenkorvia ja muita merkintöjä).

    Hieman samaa teemaa kiertävät myös klassikot: Aino Kallaksen Sudenmorsian sekä Helvi Hämäläisen Kylänruusut.

    Kiehtovaa erikoisuutta on myös Pasi Ilmari Jääskeläisen ja Jonathan Carrolin kirjoissa. Niissä liikutaan jo reaalifantasian maailmassa, mutta kaikki siis tapahtuu realistisessa maailmassa, jonne vaan ilmaantuu mystisiä elementtejä.

    T. Katja / Lumiomena

    VastaaPoista
  6. Olet jo varmaan arvannut miksi lukeminen on hankalaa. Olen myös hidas ymmärtämään luetun tekstin. Kirjoitus virheitä löytyy ajoittain paljon. Myös äidilläni ja vanhimmalla pojalla on sama ongelma. Sukuvika. T:AJ

    VastaaPoista
  7. Kiitos Katja/Lumiomena ! Ihanaa mennä seuraavan kerran kirjastoon, kun on jotain mitä etsiä :)

    VastaaPoista
  8. Kiva, että Odelmasta on pidetty. :) Minä suosittelen Niall Williamsin teoksia Saaren hiljaisuudessa ja Niin kuin taivaassa, Agneta Pleijelin Kevään valoa, Jeanette Wintersonin Majakanvartijaa, Aino Kallaksen Sudenmorsianta & Reigin pappia, Lars Sundin Pientä onnellista saarta ja Toivo Pekkasen Mustaa hurmiota. Mukava olisi lukea, mitä pidät, jos saat nuo käsiisi.

    VastaaPoista
  9. Oi ihanaa, kiitos paljon Katja ! Tottakai Odelmasta pidetään vaikkei siitä mitään ymmärtäisikään ;) en minäkään tunnusta mitään ymmärtäväni ja mitä se ymmärtäminen nyt sitten oiken onkaan ? Kokemus on tärkein !
    Huiman listan latasit, toivottavasti saan käsiini, palaan näihin varmasti...apua eikaivaan tästä meina tulla kirjablogi ;) ( no älkää pelästykö, tuskin).

    VastaaPoista
  10. Samoissa kirjamaisemissa(kin) mennään. Minulle ovat jääneet päälle kaksi nuorten (ehkä jopa lasten?) kirjaa: Maria Gripen "Pörriäinen lentää jh hämärissä" sekä Alan Garnerin "Huuhkajalaakso". Luen niitä uudelleen ja uudelleen. Molemmat juuri kuvaamiasi mystisiä kirjoja.:)

    VastaaPoista
  11. Kiitos Marikka, kuulostavat mielenkiintoisilta ja hauskoilta, jos kolahtaa niin laitan muksutkin lukemaan nuo :)

    Tuskin maltan odottaa, että pääsen näiden kaikkien kimppuun (yöpöydällä vielä seitsemän lukemattoman kirjan pino ensin...)

    VastaaPoista
  12. Tuo Odelma vaikuttaa mielenkiintoiselta, kirjastossa sitä jo selailin (mutten voinut lainata kun oli jo ennestään paljon kirjoja lukematta, aikapula iskee kirjojen kanssa ;)).

    Mäkin suosittelisin Pasi Ilmari Jääskeläistä, ja sitten Hanna Haurun Utopia eli erään kylän tarina -kirjassa oli myös jotenkin mystinen tunnelma.

    Gaétan Soucyn kirjoja suosittelen ehdottomasti! Ovat lumoavia. Tulitikkytyttö ja Music Hall! on suomennettuja.

    Kazuo Ishiguron Ole luonani aina -kirja vetosi muhun salaperäisyytensä takia. Koukuttavasti kirjoitettu. Haruki Murakami voisi ehkä upota myös?

    Michael Cunninghamin Säkenöiviä päiviä on pakko myös suositella. Ja Siri Hustvedtin Lumousta.

    Ja Hannu Väisänen on minusta sanankäytön mestari, vaikkei aiheet olisikaan mystisiä. Ihastuin Väisäsen kirjoihin, koska hän pystyy luomaan sanoilla eläviä mielikuvia ihan mistä vaan! Todellinen taiteilija.

    VastaaPoista
  13. Heips Miina ! Ja tuhannesti kiitoksia vinkeistä...lista paisuu mukavasti :)

    VastaaPoista
  14. Lisään vielä, että ehkä kaikkein eniten sun toiveisiin voisi sopia Gaétan Soucyn kirjat! Ainakin mun mielestä ne on just sellaisia omituisia, kiehtovia, joissa on kerroksia ja syvyyttä. :)

    VastaaPoista
  15. Kyllä vielä minunkin lapsuudessani 70-luvulla romaanien lukeminen oli "vähän tyhjänpäiväistä" hommaa. Ei se nyt varsinaisesti kiellettyä ollut, mutta ei tuntikausien lukemista hyvälläkään silmällä katsottu. Onnistuin silti lukemaan melkoiset hyllymetrit pikkukirjaston kirjoista.:)

    VastaaPoista
  16. Pikkusisko: Onneksi ajat ja arvostukset muuttuu, joskus edes hyvään suuntaan :)

    VastaaPoista
  17. Suosittelen Tiina Raevaaran kirjaa Eräänä päivänä tyhjä taivas. Ja aiemmin mainittua Jääskeläistä aivan ehdottomasti! :)

    VastaaPoista
  18. Paljon kiitoksia vinkistä Satu !

    VastaaPoista