Arkinen kuva siitä, mitä meillä usein tapahtuu koulupäivän jälkeen. Lapset istua nököttävät lukemassa lehtiä ja syömässä välipalaa. Tässä on välipalaa höystetty hieman kermavaahdolla, siitä ehkä autuas hiljaisuus :)
Niittykalliossa on säännöllisin väliajoin myrskyä ja rauhaa, sopivassa suhteessa. Ihan niinkuin ulkona luonossakin ja myös päittemme sisällä....
Etualalla näkyvä virkkauskyhäelmäni päätyi rottien riippukeinuksi. Neulomaankin olen hairahtunut, ja ensimmäinen villasukka on jo valmis.
Ihana, elämänmakuinen kuva! <3
VastaaPoistaKaunis kuva, ihan kuin satukirjasta. Kaikki niin keskittyneinä. Kiva postaus.
VastaaPoistaKiitos ! juu kuva on otettu kännykällä, niin tuollainen sopivan hämyinen :)
VastaaPoistaVillasukkien teko on ihanaa! Suorastaan terapeuttista.
VastaaPoistaKatja , olen samaa mieltä :)
PoistaOi jestas, miten ihanan tyyni hetki! Täällä tiedetään, miten tunnelmat vaihtelevat kolmen lapsen välillä. Koitan oikein imeä noita harmonisia hetkiä...
VastaaPoistaJep, rauhalliset ja seesteiset ja rakkaudelliset hetket ovat niitä joiden voimalla sitten jaksaa taas niitä "einiinrauhallisia" hetkiä :)
PoistaOi, kun on ihana ja kotoisa kuva.Ja tuttu! Kolmikko meilläkin ja Aku Ankat ruokapöydässä. Esikoinen tosin vetäytyy nykyään mieluusti omaan huoneeseensa välipalansa kanssa. Pitkän koulupäivän ja metelin jälkeen kaipaa rauhaa. Minä sitten paikkaan häntä kahvikuppini kanssa. Ruokapöytähetket ovat milteinpä parasta arjessa. <3 Mukavaa viikonloppua teille!
VastaaPoista