Ajastaikaa

Hieman pysähtynyt olo, jotain on tuloillaan, aika hidastaa kulkuaan. Piipahdimme mieheni kanssa kaksin Tallinnassa ja aika pysähtyi, tai meni taaksepäin. Olo oli kuin kaksikymppisellä seikkailijalla. Vuodet hävisivät jonnekin nurkan taa.
Kävin ensimmäisen kerran Estonian muistomerkillä, aivan mieletön tunnelma siellä, aika katkesi ja muistutti olostaan ja arvostaan. Itse muistomerkki on todella koskettava. Vuosipäivä on tämän viikon keskiviikkona, Estonian aika täyttyi 28.9.1994.

Eri aikakerrokset kohtasivat myös vanhankaupungin kujilla, kun tämä vanha mies raaputteli veitsellä tussitöherryksiä kivijalasta irti.

Sellainenkin pyörii mielessä, että edistyksellistäkin aikaa elellään; Maajussille Morsian -sarjassa on mukana homomies, joka etsii itselleen sulhasta, ja Talentissakin esiintyy ihania "menninkäisukkoja" lausumassa runojaan, ja kansa on haltioissaan :)
Tallinnaan mennessä meidän heppoinen Linda-paatti ryskyi ja keikkui tuulessa, että luulin jo aikamme koittaneen minäkin, onneksi takaisin tullessa oli tyyntä ja rauhaa ja kaunista.

Paljonkohan kello on ? Aika paljon !

Nostalgiaa ja kurkia

Vanhoissa autoissa ja traktoreissa on sellaista nostalgiaa, että oksat pois ! Tämä minun bloggailukin alkoi vajaa vuosi sitten tällä traktorivanhuksella ja nyt on ihan pakko laittaa niistä kuvia jälleen. Olimme reilu viikko sitten Rauta ja Petrooli-päivillä, jossa näitä ihanuuksia oli. Myös mopoja löytyi ja linjureita. Muutamalla 60-luvun bussilla pääsimme ajelullekin, ah tuli niin oma lapsuus mieleen, vai mitäs tuumitte tunnelmasta :)

Oli hyvä ilma ja nenään leijaili todellakin petroolin katkua ja lettujen tuoksua, sekä kengän pohjiin tarttui lehmien tuotoksia, niityllä kun oltiin.

 Nyt hyppään ajatuksissani johonkin näistä menopeleistä ja hurautan kurkiaurojen lailla toviksi toisaalle olemaan itsekseni omien ajatusteni kanssa...kaunista viikkoa sinulle !

Jihaa, Pinterest koukussa

Olen nyt sitten löytänyt uuden koukuttavan systeemin täältä netin syövereistä. Ja heti varoituksen sananen: jos ja kun olet kauniita kuvia ja ideoita tai esim. käsitöitä tai vaikkapa muotia ym. rakastava nettisurffailija, seuraavan lukeminen voi olla kohtalokasta ...katoat toveiksi jonnekin sfääreihin, josta ei hetimiten ole paluuta :)
Löysin siis virtuaalisen muistitaulusysteemin nimeltä Pinterest. Se on kansainvälinen sivusto, jossa on helppo pintata eli neulata eli lisäillä netistä löytämiään kuvia omiin aihetauluihin tai kansioihin (miksi niitä nyt nimittääkin). Alkuperäislähdeosoite seuraa kuvan mukana ja omat kansiosi toimivat siis myös kirjanmerkkeinä kätevästi.
Nautinnollisinta on kuitenkin selailla hakutoiminnoilla toisten ihmisten kuva-arkistoja ja napsia sieltä kiinnostavat kuvat tai ideat itselle eli uudestaanpintata toisilta.
Nyt paljastan itseni ja mieltymykseni eli minunnäköiseni maailma on nähtävillä TÄÄLTÄ. Kansio aukeaa yhtä kuvaa klikkaamalla.
Itse pääsin tuohon mukaan jotenkin mystisesti ihan omatoimisesti, mutta jonkinlaiset kutsumenettelytkin on käytössä.
Jos kiinnostaa, etkä itse pääse rekisteröitymään, voin lähettää spostiisi kutsun.
Onko homma kenellekään tuttu ?

Mystiset kirjat

Tämä nyt ei ole kirjablogi, mutta kerrottakoon nyt kuitenkin että lähtemätön osa minua on lukeminen. Se on harrastus, jonka jo lapsena imin itseeni kuin kuiva sieni. Muistan miten äitini 70-luvulla vähän häpeillen tunnusti rakkautensa kirjallisuuteen, se kun kuulemma ei ollut ollenkaan arvostettu harrastus... mietin silloin, että miksi ihmeessä. Onneksi tänäpäivänä ei moista omituisuutta kummastella, on jopa ymmärtääkseni hieman sivistynyttäkin lukea paljon :)
Seurailen muutamaa kirja- ja kirjoittajablogia, ja olen niistä syvästi onnellinen. Saa uusia vinkkejä ja vertaiskokemuksia aivan huikean ihanilta ja ahkerilta bloggaajilta.

Eniten olen mieltynyt hieman omituisiin kirjoihin, sellaisiin mystisiin kertomuksiin, joista ei heti oikein tiedä millä ulottuvuudella liikutaan. En nyt tarkoita murhamysteereitä enkä fantasiamaailmankaan mystisyyttä, vaan semmoista kiehtovalla tavalla erikoisuutta sisältäviä kirjoja. Niissä on kerroksia ja syvyyttä tavalla, joka ei ihan heti avaudukaan. Lippaan kantta saa raottaa useamman kerran ja täytyy tehdä töitä oivalluksiensa eteen.
Yksi tämän vuoden esikoiskirjoista sellainen on Katja Kaukosen Odelma

Kovasti pidän myös Leena Krohnin kirjoista esim. Tainaron on mitä huikein salaisuuksien lipas.
Tiedän, että blogilukijoissani on paljon kaltaisiani, joten kertokaahan mikä tai mitkä kirjat teidän mielestänne täyttävät nämä luonnehtimani mystisen kirjan kriteerit. Olisi kiva saada lisää lukuvinkkejä :)