sunnuntai 6. maaliskuuta 2011

Wanha Tehas

Vielä ei ole kesä, mutta nyt on ajatukset jo lämpimissä fiiliksissä. Mainio Meijerielämää blogin postaus Tehtaan valossa innoitti minut muistelemaan kukkaloistoja ja viipyileviä askeleita kuvan maisemassa. Paikka on Werlan Pahvitehdas museo Kymenlaaksossa (Kouvola /Jaala/Verla) http://www.verla.fi/ Vanha käsipahvitehdas oli toiminnassa aina vuoteen 1964 asti. Kaikki koneet ja työnjäljet jäivät niille sijoilleen, ja vuonna 1972 upea pitkää menneisyyttä huokuva tehdasalue rakennuksineen avattiin museona. Nykyään kaunis ruukkialue kuuluu myös Unescon maailmanperintökohteisiin. Se on sydämeni paikka, sillä isoisäni sekä isoisoisäni olivat tehtaalla töissä. Isäni on Verlan kylässä syntynyt ja sitämyötä myös paperimestariksi hioutunut, ja elämänsä Kymiyhtiön tehtaalle antanut.


Verlan museolla jos jossakin voi aistia viipyilevän läsnäolon. Töitä toki muinoin on paiskittu oikein nahasta repien vuorokaudet ympäri, mutta tarkoitan menneen ajan hiljaista puhetta, joka tänäpäivänä saa pysähtymään. Tällaiset paikat ovat aarteita, jotain aitoa vanhaa on onnistuttu säilyttämään. Tehdasrakennuksessa järjestettävälle opastuskierrokselle kannattaa mennä useammankin kerran. Aina uudenlainen tunnelma, uudet "henget" puhuttelevat.
Myös alueen puistomainen puutarha kukkineen ja järvimaisemat ovat kokemisen arvoiset.
Tietysti olen myös ylpeä siskostani; hän on museon puutarhurina ja monitoiminaisena töissä siellä. Sattumoisin suvullani on myös kesäpaikka Verlassa, jonne nyt haikailen.
Tule jo kesä. Tuonne haluan...
Mökki
Rantaa

Sauna
Meidän koski

11 kommenttia:

  1. No kuinka ollakaan, katse kiinnittyi ensinnä juuri puutarhan ihanuuteen.

    Olikos pakko laittaa kesäkuvia, nyt tuli ihan kauhea kaipuu ja hinku, eikä talossa ole kuin pari kukkamultapussia... ne ostin eilen.

    VastaaPoista
  2. On tämä blogimaailma kyllä hauska paikka :) Tuttuja maisemia, tuo pieni silta mökkirannassanne on hurmaava. Mökkinne näyttää kyllä pikemminkin ihan kunnon talolta!

    VastaaPoista
  3. Liisa, oli pakko ;)
    Jotenkin tuo laskiaissunnuntain tuuli ja lumi ei tänään puhutellut.
    Ihanaa odottaa kesää, vaikka en sen vielä haluakaan olevan täällä.
    Ostetut multapussit lupaavat jo paljon :)

    Lumikko : kiitos sinulle tästä aiheesta :)
    Juu "mökki" on ihan iso talviasuttava talo. Vietimme (14 hlö) siellä viime joulunkin. Ja jos asuisin lähempänä, enkä täällä vajaan 200 kilometrin päässä, kävisin joka viikko.
    Kesävieraita otetaan vastaan !

    VastaaPoista
  4. Verlassa tosiaan on "henkiä", sen aistii todella vahvasti. Onko mökki tien vieressä, kun tuo koski näyttää jotenkin ihan tutulta? Upeat istutukset siskosi on tehnyt. Ja muuten tuo teidän mökkisauna on ihan suoraan mun unelmista, just tuollainen sen pitää olla! (Itsellä on vain paikalle tuotu uusi jalassauna, kun pihapiirissä ei enää ollut jäljellä muuta kuin vanha huussi.)

    VastaaPoista
  5. Oi kesä. Kuvat henkivät sitä niin vahvasti. Werla on hieno helmi ja Jaala tuttu kunta. Siellä asuu sukulaisia ja mummolani oli naapurikunnassa.

    VastaaPoista
  6. Jups, Verla on kaikenlaisia henkiä täynnä, tosi voimallinen paikka. Kuulemma siellä tehtaalla kummitteleekin, bööö. Mökki ei ole tien vieressä, mutta tämä koski näkyy kyllä tieltäkin pieneltä sillalta katsottuna hieman kauempaa. Koskessa on ihana uida ja sukellella, vedettäret ovat lempeitä.
    Saunarakennuksen vasemmassa laidassa se huussikin on, ja itse sauna, josta ikkuna näkyvissä, on pikkuruinen hirsivanhus. Alkeellinen ilman pesutiloja ym. , mutta just sopiva dunnelmapala ;)

    VastaaPoista
  7. Punarinta, kiva kun kommentoit. Mulla nämä kommentit käyvät tarkastukseni kautta, siksi ei näy heti ;) valitsin parhaimman.
    Jännästi vaan Jaala on tuttu monille.

    VastaaPoista
  8. Ihan tuli ikävä kesää ja mökkeilyä kuvia katsellessa...
    Kerran elämässäni olen koskessa uinut ja en tiedä,uskaltautuisinko uudestaan=D Virta tuntui "imaisevan" mukaansa ja vesi oli jäätävää,paleltaa jo pelkkä muisto..
    Vaikuttaa ihanalta ajanviettopaikalta ja sisaresi suunnittelemat istutukset aivan upeat!

    VastaaPoista
  9. On monissa suomen kunnissa noita vanhoja juttuja. Mun lapsuuden kodin ohi oli kulkenut vielä -50 luvulla yksityinen rautatie kuljettaen mm. maitoa, tiiliä ja puutavaraa. Itse kun aloitin taivalluksen 60 luvun lopulla. Silloin se rautatie oli jo purettu, mutta 70 luvulla lötsin jotain veljeni kanssa. Se oli pala ratakiskoa, joka vuosia myöhemmin sai minut myös kiinnostumaan kuntani historiasta ja etenkin tuosta rautatiestä. Lapsuuden kodin mailla on enää jäljellä se rata pohja, kun myös siellä missä rata kulki(ainankin suurelta osin). Osa ratapohjasta on jo tontitellu ja uusia taloja rakennettu. Tuskin tiilitehtaan piippukaan enää on pystyssä. Täytynee ohi ajaessa käydä katsomassa. Pitäs varmaan näyttää se omille pojille se tehtaan piippu jos se vielä on pystyssä.

    VastaaPoista
  10. Kirsi: Jeps, koskiuimisessa täytyy olla tarkkana. Onneksi meidän koski on aikas pieni, ja vesi kesällä lämmintä. On mukavaa mennä kosken tyyneen silmään virtojen väliin hiekkasärkälle seisomaan, ja antaa kalojen nyppiä säärikarvoja ;)

    A: Juu, olen samaa mieltä, että Suomi on pullollaan ihania paikkoja, vanhoja ja historiallisia, arvokkaita ja monille rakkaita. Kannatankin kotimaanmatkailua tylsien etelänlentojen sijaan ! Täytyy vaan nähdä itse vähän vaivaa ja bongata kaikki ihanuudet Suomesta, mutta on vaivan väärtti.
    Minustakin on mukavaa esitellä muksuille omia lapsuuspaikkoja, vaikkeivät he niistä nyt tietenkään niin innostuneita ole .

    VastaaPoista
  11. Tämä kyseinen rautatie on sitte peikkakunnalla jossa myös sinä asut. Rautatien toinen pää on ollut ison kartanon (pitäjän suurin) mailla järven rannassa ja toinen pää ihan mun ala-asteen vieressä paikallisella asemalla. Tämä rautatie ei ole yhteydessa vr:än rataverkkoon. Vaikka toinen pääteasemista on paikallisella asemalla. Joo ja lapset kyllä saa joskus kiinnostumaan historiasta. Mun vanhin poika haluaa juuri lomilla museoihin. Joka kesä pitäs löytyä joku kiva kohde etelä suomesta. Sen historian kiinnostuksen siemenen kylvö ei ole helppoa. Myös keskimmäinen pojista on kiinnostunut kyseisestä rautatiestä ja on lukenut aiheesta tehtyä kirjaa. Ja pienin pojista häntä kiinnostaa vain leikki vaikka on jo koulussa.

    VastaaPoista